...tee niistä mehua."

Mä olen kuluneen vuoden aikana paljon saanut käsitellä pettymysten tunteita. Isompia ja pienempiä. Todennut kerta toisensa jälkeen, että tätäkään asiaa en voinut kontrolloida ja tämä meni juuri niin miten (mun mielestä) ei pitänyt. Käynyt läpi kiukun, surun, epätoivon, kateuden tunteet. Käynyt läpi ajatuksia, miksi tämäkin meni näin, miksi kaikesta mitä teen tai suunnittelen, tuntuu seuraavan jotakin ikävää, tai se peruuntuu tai sitten se ei vaan ole ollenkaan sitä, mitä ajattelin ja odotin.

Eilen olisi ollut mun hartaasti odottamani konsertti. Sellainen, jota tuskin toista vastaavaa ja itselle yhtä merkityksellistä enää tulee. Sarjassamme ainutlaatuinen kokemus. Korona siirsi sitä vuodella ja tämä oli koko kesän ja loman kohokohta mulle. Se eniten odotettu asia. Kuitenkin ihan viime hetkillä jouduin sinne lähdön perumaan. Ja tyydyin katselemaan konsertin television ruudun takaa. Jouduin vasten tahtoisesti valitsemaan näin, koska elämä pisti mut puntaroimaan, mikä itselle lopulta on tärkeintä. Pettymys oli valtava. Silti samaan aikaan kuitenkin löysin myös ilon televisiotallenteesta. Pääsin mukaan tunnelmaan. Suretti ja harmitti, mutta tämä oli nyt se minkä valitsin ja tämänkin kautta sain ainakin palasen sitä elämystä mitä niin odotin. 

Kun kohtaa pettymyksiä tai tulee valinnan eteen, jossa on valittava kahden huonolta tuntuvan vaihtoehdon väliltä, on tärkeää kirkastaa omia arvojaan. Miettiä, mikä mulle on tässä kohtaa tärkeintä, mikä painaa mulla vaakakupissa eniten? Voinko kuitenkin tästäkin hetkestä löytää jotakin hyvää, jotakin mikä saa yhteyden myös kiitollisuuden tunteeseen? Vaikka en saanut tätä, voinko silti tehdä jotakin, joka lieventää edes vähän pettymystä?

Tänään kävin salilla, laitoin musat korviin ja päästelin pettymyksen tunteet ulos. Mulle kuntoilu ja erityisesti sali on kuin terapiaa. Suurin harmi jäi tänäänkin sinne. Menin salille pyörällä ja takaisin kotiin ajelin ihania metsäreittejä pitkin. Aurinko paistoi ja tuuli tuiversi kasvoihin. Ihan parasta juuri nyt, tähän hetkeen. 

Lopulta mulle lomassa ja kesässä on tärkeintä, että saan liikkua, levätä ja nauttia luonnosta ja auringosta. Kaikki muu on vain ekstraa. Jopa se konsertti. Kiitollinen juuri tänään tästä, että sain tehdä juuri niitä itselle tärkeimpiä asioita. Ja löytää mielihyvän tunteita niiden kautta pettymyksen rinnalle. Kaikki on oikeestaan lopulta tosi hyvin juuri nyt, juuri näin.