Sen jälkeen kun oivalsin, miten tärkeää on jo aamusta alkaen ottaa rauhallisesti ja tehdä se niinkin konkreettisesti, että huomioin sen jo tavassani liikkua, mun on ollut huomattavasti helmpompi olla. Stressi ei nouse niin helposti korkeisiin lukemiin, kuin mitä se nousisi jos jo aamusta alkaen alkaisin kerätä itselleni kierroksia, niinkuin ennen tein. Ja hassua, että kuvittelin tekeväni sillä itselleni palveluksen, olemalla tehokas ja nopea. Ajattelin, että jos siivoan mahdollisimman nopeasti, on enemmän aikaa sitten istua sohvalla vaikka tv:n äärellä. Tai jos aamulla yritän olla nopea aamutoimissa, niin saan nukkua kauemmin. Mutta en tajunnut, että en tarvitsekaan niin palljon sitä lepoa, jos teen asiat rauhassa ja pysyn rauhallisena. Rauhoitettuani itseni, huomasin että olenkin energisempi töiden jälkeen ja jaksan paljon enemmän asioita, kuin ennen. Olen myös paremmalla tuulella. Mä olen löytänyt tämän oivalluksen kautta, kuin uuden maailman. Se on ollut todella iso asia mulle. Olen myös alkanut muuttaa ajatusmaailmaani muissakin asioissa..esim. töissä mietin ennen kuin alan tekemään jotain, että teenkö sen siksi että se täytyy tehdä tai että haluan tehdä, vai siksi että haluan tehdä vaikutuksen. Ennen syy oli enemmän jälkimmäinen, nykyään jätän tahallani tekemättä jos huomaan sen olevan jälkimmäinen. Ja olen huomannut, että mun motiivit on sitä kautta alkaneet myös muuttua. Ja organisoin asioita myös muille, enkä vain tee kaikkea itse, niinkuin ennen. Olen alkanut päästää naruista irti, ja se on todella vapauttavaa. Saan siitä jopa enemmän mielihyvää kuin mitä ennen sain suorittamisesta ja tehokkuudesta.