Pohjakosketus kesti vain yhden päivän, onneksi. Sen jälkeen on ollut tunnetasolla tasaisempaa. Mutta fyysiset oireet tulivat takaisin.  Tiistaina oli krapulainen olo aamupäivän, keskiviikkona taas herätessä tuntui, kuin olisin yön aikana maistellut muutamat siiderit. Pää alkoi selkiintymään vasta puolen päivän jälkeen. Olin myös todella väsynyt. Nukuin silloin myöhään ja katselin elokuvia aamupäivän. Väsyttänyt on oikeastaan enemmän tai vähemmän joka päivä. Tänään ei ole juurikaan ollut muita oireita kuin väsymys, eikä sitäkään niin että olisin sohvan pohjalle jäänyt. Joka päivälle olen keksinyt jotain tekemistä, olen levännyt aamupäivät pahimman olon yli ja sitten lähtenyt liikkeelle. Olen myös hemmotellut itseäni nyt ihan erityisen paljon. Mitä enemmän saan mielihyvän tunteita kaiken tämän keskellä, sen parempi. Olen ostanut vaatteita, herkutellut hyvällä ruualla ja tänään kävin saunassa ja laitoin hiuksiin tyrniöljy -hoidon. Keskityin rentoutumaan saunassa hengitellen ja keskittäen ajatukseni iholla valuviin vesipisaroihin. Myös suihkussa keskitin ajatukset veteen, joka valui kasvoja pitkin.  Tänään on ollut illalla vähän turvattomuuden tunnetta, kun poikani lähti isänsä mökille. Olen nyt siis ihan yksin. mutta yritän olla ajattelematta sitä sen kummemmin. Käyn ajatuksen läpi ja totean, että eihän mulla ole mitään hätää. Kaikki hyvin. Ja sitten siirrän sen sivuun ja alan tekemään jotain mukavaa.  Elokuvia olen katsonut kesän aikana todella paljon, saan siitäkin mielihyvää kun hetkeksi vaivun johonkin mielikuvitusmaailmaan. Hommasin Netflixin ja täytyy sanoa, että tässä tilanteessa se on kuin taivaan lahja, koska tv:stä ei kesäaikaan tule juuri mitään.

Lääkäri oli tänään. Hän sanoi, että näki musta heti että voin nyt paljon paremmin kuin viimeksi. Että ahdistus oli kadonnut kasvoilta. Hän sanoi myös, että lääkettä ei lähdetä purkamaan enempää. Ei nyt. Syön tällä annokselle kuukauden ja sitten katsotaan mikä vointi ja miten toimitaan jatkossa. Voin kuulema varata puolikin vuotta lääkkeen purkuun, kun se on tehtävä todella hitaasti. Ja olo voi kuulema aaltoilla nyt jokusen viikon kun lääke hakee tasapainoa, mutta pikkuhiljaa ne aallot loivenevat. Noh, ehkä hyvä näin niin saan jopa nautittua kesästä enemmän. Jos oireet alkavat kohta helpottaa. Toisaalta mietin, että onko syksy hyvä ajankohta purkamiseen ja mitä jos joudun saikulle oireiden takia. Sanoin sen lääkärissäkin, mutta lääkäri pysäytti mun meitinnät ja sanoi, että älä murehdi, mene päivä kerrallaan.