Minussa on voima. Sisälläni. Se on rakennettu minuun, osaksi minua. En ole ennen  ymmärtänyt sen merkitystä, enkä ole osannut käyttää sitä. Jos se on jotenkin minussa ilmennyt, niin se on joko kääntynyt minua vastaan tai tullut ulos väärin menetelmin. Tuo voima on tuntunut ennen kovin etäiseltä, vieraalta ja pelottavaltakin. Siihen on liittynyt ajatus jostakin kontrolloimattomasta. En ole nähnyt sitä edes ennen voimana, vaan ehkä enemmänkin heikkoutena ja vikana minussa tai muissa. Olen yrittänyt kaikin keinoin vaientaa sen tai muuttaa sen joksikin muuksi. Nyt kuitenkin ymmärrän olleeni väärässä. Tuo voima on minussa ja se on puolustajani ja suojani. Näen sen nyt, ensimmäistä kertaa tässä valossa, siinä muodossa ja tarkoituksesssa, johon se on ihmiseen luotu. Nyt haluan tutustua tuohon voimaan, jotta siitä todella tulee yhtä sen persoonan kanssa, joka oikeasti olen. Jotta voin keskustella sen kanssa, kuunnella sitä ja käyttää sitä oikein. 

Tuon voiman avulla murran pelkoja ja kuljen niiden läpi, sen avulla teen päätöksiä, astun epämukavuusalueelle, hyppään tuntemattomaan ja muutan olosuhteita. Voima auttaa minua asettamaan rajoja, sanomaan "Ei", puolustamaan itseäni ja heikko-osaisia. Nyt näen tuon voiman ja haluan tutustua siihen yhä paremmin, jotta pystyn kulkemaan sen kanssa sulavasti ja sitä halliten. Mitä paremmin sen tunnen, sitä vahvempi minusta tulee.

Tämän voiman nimi on Viha. Olen kiitollinen, että vihdoin löysin sen ja saan harjoitella sen kanssa elämistä, sen ilmaisemista ja käyttämistä. Tänään ja tulevaisuudessa haluan antaa sille tarvitsevansa tilan, ajan ja muodon.